Lisää Wanhaa

Sunnuntai, 11.01.2009
En voi muuta sanoa, ku että hirveä koti-ikävä, enkä tällä hetkellä haluis mitään muuta ku että pääsisin takasin kotiin, omaan sänkyyn. Perheen ja ystävien luo.

Tiistai, 13.01.09
Kipeenä kotona. Tai no en oikeesti oo kipee, mutt niin sanoin Evalle ja meni ihan täydestä. Sen verran surkeelta näytän. Totuus on, että mul on koti-ikävä. Aamulla oli kyl vähän pahaolo, mutt seki tais ennemminki olla henkistä pahaoloa.
Nukuin myöhään ja sen jälkeen oon kattonu leffaaa. En oo syöny tänään vielä mitään, mikä on aika erikoista kello alkaa kumminki jo puol seittemään ja normaalisti koen ensimmäisen nälkäkuolemani per päivä siinä kymmenen aikaan aamulla, vaikka oon syöny aamupalan. Toinen tulee siinä kahen aikoihin. Toisaalta meil on linssikeittoa, ei mun feivöritti ruoka. Lähetän Susannen vuokraa mulle uudet leffat ja ostaa karkkia. Niin on hyvä.

Lähetin tossa pari minuuttia sitten Jarkolle viestiä. Siit oo kuulunu mitään kolmeen kuukauteen. Tulee tosia arvostettu olo. Mutt toisaalta Jarkko on aina harrastellu noita katoamistemppujaan ja silloonki ku olin Suomessa nii ei ollu mikään ihme, jos en ollu siihen yhteydessä kuukauteen. Ni entä nyt ku on Espanjassa? Kolmen kuukauden ei pitäis viel hälyttää kelloja...mutt nyt mie tarvisin kaiken vahvistuksen mitä mulla on. Onneks te muut ootte ahkerasti soitellu mulle ja tehny mulle selväks, ett ootte vielä tietosia mun olemassaolosta.
Amanda ja Camilla on tulossa käymään ens kuussa. Hiihtolomalla. En malttais odottaa. Janni ilmotti eilen tulevansa toukokuusssa ja Tepon olis tarkotus tulla siinä maalis-huthtikuussa. Äitiki tulee käymään tääl ehkä täs parin viikon sisällä. Mul on ollu niin koti-ikävä, ett pyysin tällasta (tai no itte asias pyysin, ett saisin tulla käymään kotona, mutt äitin vastaus oli, että jos Suomeen tulen, nii sitte kans pysyn siellä, niinpä se ehdotti, että se vois tulla käymään vähän ennen aikojaan).

Koulu on aivan perseestä. Siel ei oo mulle mitään. Ei yhtään mitään. Kävisin tääl ennemmin töissä (ja asuisin omassa kämpässä), mutt se vaan ei vissiin oo mahollista (onhan tää kumminki lukiovaihto-ohjelma).

Vajaa kuukaus, nii yks suurista elämänetapeista on läpikäyty. Harmi etten oo silloon siellä Suomessa. Mutt juhlitaan sitt oikeen kunnolla, ku tuun takasin.
Mul on ikävä Suomen ilmastoa. Talvea varsinki. Ja silloonki, ku sataa vettä nii jotenki onnistuu vaan olee kauniimpaa ja kodikkaampaa siellä Suomessa.
Ihan vaan btw, oon nyt parin viime viikon aikana oppinu paljon uutta itsestäni ja itseltäni. Valitettavasti lähinnä negatiivisia heräämisiä, mutt omat heikkoutensaki on hyvä tuntee.
En oo kirjottanukkaa pitkään aikaan. En oikeen osaa sanoo miks. En oo vaa jotenki saanu aikaseks. Mutt oon nyt noin kolmen viikon aikana nähny yhteensä suurin piirtein 15 elokuvaa ja ne laittaa ajattelee ja mielikuvituksen lentää.

Joululoma meni liiallisen juhlimisen merkeissä. Sen kahen ja puolen viikon aikana oli yhteensä varmaan kolme päivää joina ei käyty ulkona. Rahaa (ja energiaa) palo, liikaa, aivan liikaa. Nyt on ollu vähän hankala sopeutuu tähän arkeen. Meiän päivärytmiki ehti nimittäin vaihtuu tossa lomalla, klo 21 aikoihin alko valmistelu ulos lähtöön (suihku, meikki, hiukset, vaatteet...), klo 22 jälkeen safka, klo 00.15 yritettiin olla baarissa, viimeistään klo 8 kotiin (uutta vuotta ei lasketa) ja nukkumaan, herätys klo 14-16, safka ja leffa, sitte taas uusiks.
Nyt meen herättelee Susannee siestalta, notta saisin kaks seuraavaa leffaani (Elizabeth, the Golden Age ja Paris, je t'aime)...ja karkkii...

Oli hyvä vähän purkaa ajatuksia.
P.s. Hyvää syntymäpäivää, Arttu...